Ammattikorkeakoulut ja valmistuminen insinööriksi

Insinöörin koulutusta tarjotaan suomenkielisissä ammattikorkeakouluissa kahdessakymmenessä eri paikassa ja ruotsinkielisissä ammattikouluissa taas neljässä eri paikassa. Koulutus voidaan suorittaa esimerkiksi tekniikan ja metsätalouden tai tekniikan ja liikenteen osastoilla. Insinöörikoulutus kuuluu suurimmaksi osakseen tekniikan ja liikenteen alaan, mutta poikkeuksena on metsätalousinsinööri. Tutkinto itsessään sisältää 240 opintopistettä ammattikorkeakoulututkintona se toimii korkeakoulujärjestelmässä yliopistojen rinnalla, ei – yliopistollisena osana. Sen virallinen nimitys englanniksi on Batchelor of Engineerin. Suomessa insinöörin nimike voidaan myös tarkentaa koulutusalan mukaan, esimerkiksi sähköinsinööri, jos opiskelun erikoistumisaiheena on sähkötekniikka, tai kemiantekniikkaan erikoistuessa kemiantekniikan insinööri.

Yleensä insinöörikoulutuksessa erikoistutaan johonkin tiettyyn tekniikan alaan. Nämä voivat olla esimerkiksi rakennus, Electrical engineering student-, prosessi- sähkö-, kone-, tai tietotekniikkaan erikoistuvia linjoja. Opiskelu suoritetaan luokkamuotoisesti ja yksi luokka sisältää usein 20 – 40 opiskelijaa. Koulutuksen ensimmäiset vuodet keskittyvät myös matemaattis – luonnontieteellisiin perusopintoihin oman alan perusopetuksen lisäksi. Myöhemmin opiskelijat alkavat erikoistumaan oman alan osaamisalueeseen ja tämä tuleekin valita tarkkaan sekä kiinnostuksen että taidon pohjalta. Tutkinto sisältää tietyn määrän täysin vapaasti valittavissa olevia opintoja jotka yleensä keskittyvät esimerkiksi kieliin sekä vapaavalintaisiin harjoitteluihin omalla alalla. Esimerkiksi harjoittelut pyritään suorittamaan kesälomien aikana ja ne kestävät noin puoli vuotta.

Ennen valmistumista opiskelijan on suoritettava insinöörityö.

Insinöörityöllä tarkoitetaan tutkintoon liittyvää työtä, jolla mitataan ammatillista kypsyyttä. Sen tavoitteena on, että opiskelija soveltaa teoreettista tietoaan myös käytännön työelämään ja samalle työ tulee helpottamaan opiskelijan mahdollisuutta päästä työmarkkinoille ja insinöörin virallisiin tehtäviin. Insinöörityö arvostellaan, niin kuin muukin koulutus, arvoasteikolla 1 – 5. Arvosana merkitään myös päättötodistukseen.

Insinöörityöllä voidaan myös kuvata kaikkea insinöörien luomaa luovaa teknistä työtä, varsinkin suunnitteluun ja tuotekehitykseen liittyen.

Näin se erottaa insinöörien varsinaisen suorittavan työn ja puhtaan tieteen työn.

Tämä työ tehdään usein koulutuksen aikana jollekin yritykselle, sen tarpeisiin sopiviksi. Koulutus itsessään on suoritettava viiden vuoden sisällä, jollei koko ammattikorkeakoulun rehtorilta saada erikoislupaa. Erikoislupa voi olla kuitenkin enintään vuoden mittainen, joten sen enempiä pidennyksiä ei sallita.

Mikäli 240 opintopisteen insinöörikoulutuslinja ei opiskelijaa miellytä, voi hän suunnata ammattikorkeakoulussa myös rakennusmestari – koulutukseen, joka on hiukan lyhyempi, vain 210 opintopisteen koulutus. Tällä tutkinnolla opiskelijalle annetaan tarvittavat valmiudet toimia rakennusalalla työnjohdossa tai esimerkiksi rakennuskohteissa vastaavana työnjohtajana. Samalla opiskelija saa kelpoisuuden ylempiin jatko – opintoihin sekä mahdollisuuden hakea julkisiin virkoihin. Koulutusta tehdään myös aikuis – ja nuorisokoulutuksena eri ammattikorkeakoulujen valitseman ohjelman mukaan.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *